Työni on kiireistä

Vaikka vielä ollaan kesässä, pianhan se syksykin taas saapuu. Syksyisin tulee vieläkin mieleen opiskeluajat, vaikka olen jo töissä, eikä tarvitsisi vaivata omia harmaita aivosoluja pänttäämisellä. Toisaalta tunnen tyyppejä, jotka aloittavat kohta opiskelut tai joilla koulu vielä jatkuu. Pikkuveli sai opiskelupaikan XAMKissa eli Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta. Entinen naisystävä sitten taas on vaihtamassa alaa jo toista kertaa. Aloin tuossa itsekin miettiä sellaista ideaa, jos lähtisin jatkokouluttautumaan. Farmaseutin kuukausitulot ovat ihan hyvät, mutta jatkoa ajatellen kulut tuskin pienenevät ja säästöjäkin olisi kiva kerryttää.

Poikamiehen elämä on aika luksusta, mutta jossain vaiheessa olisi mukava tavata sellainen nainen, jonka kanssa voisi ehkä alkaa kotiutua. Sitä ennen voisi vaikkapa matkustella. Kun nyt vielä ei ole sitä neitiä näköpiirissä, voisin yhtä hyvin kuluttaa ylimääräistä aikaa kouluttautumiseen senkin vuoksi, että jos tulee tilanne, jossa työpaikasta tulee kilpailua. Korkeammin kouluttautunut luultavasti saa helpommin hommia. Mutta tuumailen tässä paria juttua:

Farmaseutin työ on mielenkiintoista ja haastavaa

Opiskelin alun perin farmaseutiksi, koska olin jo lapsena kiinnostunut kemiasta. Isän isoäidin äiti oli töissä apteekissa, joten ehkä se on jotenkin perinnöllinen ammatinvalinta. Okei, siihen aikaan kouluttautuneet keskiluokkaiset usein hakeutuivat opettajiksi, papeiksi ja apteekkareiksi, mutta ainahan meitä farmaseutteja tarvitaan. Kuulostaa vaan hienommalta, jos sanoo, että se on vanha sukuammatti!

Apteekissa on mielenkiintoista työskennellä, koska siellä tapaa päivittäin erilaisia ihmisiä ja pääsee auttamaan heitä lääkkeiden valinnassa. Tarkkana on oltava, ettei tule annettua vääriä ohjeita tai etenkään vääriä lääkkeitä kenellekään. Minua kiinnostaa erityisesti se, miten eri lääkeaineet käyttäytyvät keskenään. Kun tietyillä ryhmillä on sairautensa tai ikänsä vuoksi samanaikaisesti käytössä useita eri lääkkeitä, niiden rinnakkaisvaikutuksia olisi kiinnostavaa päästä tutkimaan enemmänkin.

Apteekissa kuulen myös asiakkailta lisää lääkkeiden vaikutuksista. Kun esimerkiksi asiakas noutaa reseptillä penisilliiniä ja kysyy mahdollisista allergisista reaktioista, olen itsekin joskus kertonut, että yliherkille lääke yleisemmin aiheuttaa vain paikallisia ihoreaktioita eikä sen vakavampaa. Kaikille aineillehan voi olla myös vakavasti yliherkkä. Penisilliini voi aiheuttaa yllättävän, voimakkaan anafylaktisen shokin, joka siis tarkoittaa esimerkiksi hengensalpautumista ja vaatii ehdottomasti välitöntä hoitoa. Sittemmin olen alkanut mainita tästä, koska olen kuullut näistä tapauksista.

Kipulääkkeiden käyttö on myös sellainen, johon huomioni kiinnittyy. Osa kipulääkkeistä on tutkitusti riskialttiimpia. Tehtäväni on tietysti myydä lääkkeitä ja palvella asiakkaita, mutta haluan ennen kaikkea tukea heidän hyvinvointiaan.

Kova työ vs. opiskelu

Kuinkahan rankkaa jatko-opiskelun ja työn yhdistäminen sitten lopulta tulee olemaan? Varmaan tosi rankkaa. Miten joustavasti sen pystyy toteuttamaan? Entä putoavatko tulot? Nytkin teen niin paljon töitä kuin mahdollista. Täytyy selvitellä asioita. Onneksi kohta on aika lomailla! Pieni irtiotto raskaasta raatamisesta lataa akut. Sitten jaksaa taas painaa eteenpäin.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *